4.1 Tekoälyn monet kasvot
Johdanto ja omaa pohdintaa
Edellisessä blogipostauksessani käsittelin hieman jo
tekoälyä, mutta nyt syvennytään tarkemmin aiheeseen. Millaisia ajatuksia
tekoäly sinussa herättää? Ovatko ne enemmän negatiivisia vai positiivisia? Vai
oletko neutraali asian suhteen? Oma käsitykseni tekoälystä ennen digitaalisen
liiketoiminnan kurssia oli lähinnä median muovaama. Ajatusmallina robotit,
jotka näyttävät ihmisiltä ja käyttäytyvät kuin ihmiset. Koska tykkään vapaasta
ilmaisusta taiteen avulla, oli termin tieteellinen puoli minulle melko uutta.
Kuva 1. Robotti |
Tieteellinen näkökulma
Tekoäly on osa tietojenkäsittelytiedettä ja oleellinen osa
teknologian kehitystä. Termillä tarkoitetaan älykkäiden koneiden ja ohjelmien luontia.
Koneet ja ohjelmat ohjelmoidaan matkimaan ihmisen älyyn liittyviä taitoja kuten
esimerkiksi päättelyä. Käytännössä koneistolle luodaan kyky suorittaa ja
käsitellä tiettyjä tehtäviä omin avuin. (Tekoäly.info 2022.)
Median maalaama kuva vs. todellisuus
Mielestäni tekoäly on kiehtova aihe, sillä se nostaa
käsitteenä useissa meistä eriäviä mielipiteitä. Mediassa ja viihteessä tekoäly
usein kuvataan ihmisyyden ja ihmiskunnan suurena uhkana. Esimerkiksi elokuvissa
ja sarjoissa kuten Ex Machina (2014) ja Westworld (2016-), tekoäly kehittyy
ihmisen käsistä ja löytää oman tajunnan. Tietämättömyys tunnetusti aiheuttaa
monille pelkoa ja epäluottamusta ja sen takia taiteen avulla on helppo luoda
ristiriitaisia kuvia niistä nauttijoille. Itse olen suuri taiteen ystävä ja rakastan,
kuinka sen avulla voidaan haastaa todellisuuden kuvaa. Tosin taiteen
suurkuluttajana täytyy välillä muistutella itselleen, mikä on totta ja mikä
fiktiota.
Kuva 2. Westworld posteri |
Kuva 3. Ex Machina posteri |
Todellisuudessahan tekoäly pysyy edelleen ihmisen kontrollin alaisena. Kuuntelin Jargomankelin podcastin ”Mistä oikeasti tekoälyssä ja koneoppimisessa on kyse?”. Podcastissa asiantuntija Antti Merilehto vastasi yleisiin myytteihin ja kysymyksiin, joita ihmisillä saattaa herätä, kun puhutaan tekoälystä. Merilehdon mielestä keinoäly on ennemminkin mahdollisuus kuin uhka ihmiskunnalle. Hänen mielestään esimerkiksi Suomi tulee jäämään jälkeen, jos tekoälyn ja koneoppimisen junasta jäädään pois. Tekoälyä ei myöskään tulisi pelätä, vaikka media on luonut kuvan robottien maailmanvallankumouksesta. Tekoäly ei pysty emotionaaliseen tai luovaan ajatteluun, eikä sillä ole omaa ajatuksen kulkua niin kuin ihmisellä.
Monta eri näkökulmaa, yksi totuus
Pinnalla olevat aiheet puhuttavat aina ja tekoäly on yksi näistä.
Koska suurimmalle osasta tekoäly käsitteenä on vielä melko uusi, on mielikuvia
helppo manipuloida. Etenkin negatiiviset uutiset ja kertomukset jäävät tunnetusti
ihmisten mieleen paremmin. Mielestäni taiteessa kauhukuvia saa esittää ja
pitääkin, mutta vastuu on katsojalla, miten aiheen käsittää ja ymmärtääkö,
missä todellisuus ja fiktio eroavat.
Kuva 4. Fiktio ja todellisuus |
Kommentit
Lähetä kommentti